Hiukan Kiljavan opiston Toveriliiton historian havinaa....

Osa 1

Ensimmäisellä vuosikurssilla valettiin vahva perustus niin ammattiyhdistysliikkeen koulutukselle kuin paljon puhutulle "Kiljavan hengelle". Opiskelijat kouluttivat ja kehittivät itseään, mutta samalla heillä oli myös huoli tulevaisuudesta ja myöhemmistä kurssilaisista. Haluttiin säilyttää jatkuvuuden tuntu ja pitää yhteyttä sekä omiin kurssitovereihin että tuleviin kurssilaisiin.

Perustava kokous:

Ammattiyhdistysopiston Toveriliitto perustettiin Ammattiyhdistyopistolla, isossa luentosalissa huhtikuun 5 päivänä 1951 klo 18.00 alkaneessa kokouksessa. Saapuvilla oli 44 vuosikurssin oppilasta, maisteri Helvi Halme ja Kaarlo Hakama, pääsihteeri Olavi Lindblom sekä toimitsija Kurre Mura. Puhetta johti Veikko Lehtonen. Onni Kurosen esityksestä, Aarre Mäkelän kannattamana päätettiin yksimielisesti perustaa Toveriliito Ammattiyhdistysopiston  silloisten ja tulevien opiskelijoiden yhdyssiteeksi.

Äänestyksen jälkeen valittiin Toveriliiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi  vaatturi Sulo Salminen. Myös johtokunnan jäsenistä äänestettin. Valituiksi tulivat seuraavat henkilöt: Katri Smått, Anttti Karjalainen, Aimo Oksanen ja Otto Jokinen vakinaiseksi jäseneksi sekä varajäseneksi Aarne Martikainen, Tuure Saarinen ja Arvo Taponen. Päätettiin myös hankkia  oma rintamerkki Toveriliitolle.
Perustavassa kokouksessa oli käsittelyssä 14. pykälä ja aikaa oli vierähtänyt, sillä sihteeri kirjasi kokouksen päättyneeksi klo 22.15.
Perustavan kokouksen pöytäkirja löytyi arkiston kätköistä keväällä 2000, josta edellä olevat tiedot.

Siitä sitten alkoi Toveriliiton toiminta, jonka tavoitteeksi määriteltiin:
- toiminta kurssilaisten yhdyssiteenä ja perinteiden vaaliminen
- oppilaiden taloudellisen aseman tukeminen
- ammattiyhdistysliikkeen aattelisten ja taloudellisten pyrimysten tukeminen
- opiston tunnetuksi tekeminen
Asetetut toimintatavoitteet ovat edelleenkin toteuttamisen arvoiset.

Rintamerkki, standaari:

Oppilaskunta oli valmistellut toveriliitolaisille omaa rintamerkiä ja se tehtiin hyvin perusteelisesti. Kysyttiin myös SAK:n sihteerin Olavi Lindblomin mielipidettä asiasta, hän hyväksyi merkin. Hallitus hankki merkit, ne tilattiin kultaseppä Hevonojalta.
Ensimmäiset merkit jaettiin ensimmäisen vuosikurssin päätäjäisissä. Merkit olivat alkuaikoina varustettu juoksevalla numerolla, jotta tiedettiin kenelle merkki kuului. Rintamerkkit 1-5 annettiin johtokunnan jäsenille, joten numero 1 lankesi opiston "isälle" Olavi Lindblomille. Rintamerkki perinne jatkuu vieläkin, vaikkakin numeroimattomana. Toveriliitto on luvuttanut merkin kaikille vuosikurssin käyneille yhdyssiteeksi Toveriliittoon.
Toveriliiton standaarin kuvioksi päätettiin sama aihe kun merkissä. 27.1.1954 päivätyllä kirjeellä tilattin pienoisstandaareja 50 kpl.  Ensimmäinen luovutettin opistolle sen täytäessä viisi vuotta.

Kengittäjäiset:
Kenigittäjäiset, joita alkuaikoina kutsuttiin "Monnitajaisiksi" on tilaisuus, jossa uudet vuosikurssilaiset toivotettin tervetuleiksi opistolle ja samalla myös Toveriliittoon. Ensimmäisen vuosikurssi hankki tunnukseksi "kengän" ja tämä kenkä luovutettiin kursilaisille  tuottamaan onnea ja menestystä opiskelussa. Kengittäjäisperinne jatkui aina viimeiseen vuosikurssiin asti ja ehkä vielä tulevaisuudessakin ........
Kenkä on hevoskenkä, jonka on takonut ensimmäisen vuosikurssilaisen Otto Jokisen isä. Hän oli  armeijassa satulaseppänä, joten kenkä on hyvin todennäköisesti lahja  suomen armeijalta.


Kuvassa alkuperäinen "kenkä"

Toveriliiton puheenjohtajat:





Historian havinaa osa 2 ilmestyy , kunhan aineistoa saadaan kirjoitettua lisää.