Kertomus Ammattiyhdistysopiston oppilaskunnan toiminnasta lukuvuonna 1951-52
Ammattiyhdistysopiston oppilaskunta on opiston toisen työvuoden aikana toiminut aikaisemmin hyväksyttyjen sääntöjen ja periaatteiden pohjalla. Oppilaskunnan tehtäviin ja velvollisuuksiin ei ole otettu mitään uutta, vaan kaiken toiminnan on ollut helppo kulkea viitoitettua linjaa. Silti voi sanoa, että oppilaskunnan sisäinen henki on ollut hyvä ja toverillinen, ja sitä ovat vielä olleet omiaan lujittamaan opiston edellisen vuosikurssin oppilaskunnan jäsenten vierailut.
Oppilaskunnan puheenjohtajina ovat toimineet: A. Mattila lokakuussa, V. Lampinen marraskuussa, F. Rosberg joulukuussa, R. Hietarinne tammikuussa, P. Salokannas helmikuussa, K. Pirttijärvi maaliskuussa sekä A. Salin huhtikuussa.
Päivittäin tapahtuneiden luentojen ohella on oppilaiden keskuudessa ollut omatoimista ryhmäopiskelua sekä kerhotoimintaa. Muita kiinteämmin on kansantalouden kerho työskennellyt koko lukuvuoden kokoontuen kerran viikossa käsittelemään alaan kuuluvia taloudellisia kysymyksiä jonkun oppilaan alustaessa määrätyn aiheen sekä kerholaisten sen jälkeen keskustellessa asiasta. Syyslukukaudella oli kerhon ohjaajana opettaja Veikko Lahtinen (Veilahti), kevätlukukaudella opettaja Kaarlo Pitsinki.
Sosiaalipolitiikan kerho on viikottaisissa kerhoilloissaan käsitellyt alaan kuuluvia kysymyksiä Reino Oittisen »Työväen kysymys ja työväenliike Suomessa» sekä »Sosiaalinen lainsäädäntö ja toiminta Suomessa» kirjojen perusteella. Kerhoa on ohjannut opettaja Terttu Hautamäki-Hiltunen.
Lisäksi on ollut toiminnassa laskennon kerho, joka on kokoontunut korkeamman matematiikan opiskelun merkeissä. Sitä on ohjannut opiston rehtori Kaarlo Hakama.
Ruumiillisen kunnon ylläpitämiseksi on valittu kuukaudeksi kerrallaan urheilutoimikunta. Sen toimesta on järjestetty erilaisia kilpailuja. Lokakuun 21 päivänä 1951 olivat maastojuoksukilpailut, joissa kilpailtiin kahdessa sarjassa: yleinen ja ikämiehet. Sarjan kilpailuja jatkettiin myöhemmin, ja selviytyi yleisen sarjan voittajaksi Niilo Puura ja ikämiessarjan Väinö Lampinen. Kilpailtava matka oli 1,5-2 km.
Lentopalloa on harrastettu vapaa-aikoina, ja on kenttä pidetty kunnossa koko talven. Ulkoilua tärkeänä pitävät ovat runsaasti olleet mukana. Kun useita rinnakkaiskursseja on ollut talven kuluessa opistossa, on urheilutoimikunnan puolesta haastettu nämä otteluun oppilaskunnan joukkuetta vastaan. Ottelut ovat säännöllisesi päättyneet oppilaskunnan joukkueen voittoon.
Osl. Elannon puuseppätehtaan työhuonekunta lahjoitti kaksi coronapeliä opistolaisille. Urheilutoimikunta järjesti ottelukierroksen sarjajaon mukaan siten, että 3 häviötä saanut putosi pelistä. Kaikkiaan suoritettiin näin 92 ottelua, ja selviytyi sarjan voittajaksi Ossi Helander. Kaikki oppilaskunnan jäsenet ottivat osaa kilpailuun.
Myös shakinharrastajat ovat pelanneet sarjajaon mukaan, ja on siinä suoritettu monta mielenkiintoista ottelua. Voittajaksi selviytyvää, sarjajaon ollessa kesken tätä kirjoitettaessa, ei vielä tiedetä. Sarjajaon ja siitä aiheutuvat tehtävät hoiti Kalle Pirttij ärvi.
Pöytätennistä on osa oppilaskunnasta harrastanut, mutta varsinaista kilpailua ei sarjan perusteella ole järjestetty.
Huhtikuun 2 p. suoritettiin 10 x 1,5 km, viestihiihto.
Kilpailun voitti vastoin odotuksia poikamiesten joukkue.
Tulokset: 1. Poikamiesten joukkue 1.28.36.
2. Ukkomiesten joukkue 1.29.45.
Naiset eivät valitettavasti saaneet joukkuetta kokoon.
Syyskaudella tehtiin kävelyretkiä ympäristöön, mm. kierrettiin Sääksjärvi ja tutustuttiin opistoa ympäröivään luontoon. Opintotyön lomassa tarvitaan virkistystä, ja siitä ovat antaneet sekä urheilu- että huvitoimikunnan järjestämät tilaisuudet. Oppilaskunta teki marraskuun 22 p:nä retken Helsinkiin, jolloin käytiin tutustumassa sosiaalimuseoon, OTK:n tuotantolaitoksiin sekä keskusjärjestömme SAK:n toimistoon. OTK tarjosi aamiaisen ja SAK päivällisen. Illalla kävimme Kansanteatterissa katsomassa Eugen O' Neill'in näytelmän »Murheesta nousee Electra». Näytelmän sisältö sekä näyttelijöiden osasuoritukset olivat kaikkien mielestä korkeata luokkaa. Matkan kustannukset suoritti SAK, teatteriliput lahjoitti Liiketyöntekijäin Liitto. Matkasta ei näin ollen ollut oppilaskunnan jäsenille mitään menoja.
Huvitoimikuntakin on valittu kuukaudeksi kerrallaan. Sen toimesta on järjestetty toisen vuosikurssin aikana vähemmän huvitilaisuuksia kuin ensimmäisenä toimintavuonna. Syynä tähän on ollut lähinnä se, että ns. lyhyiden kurssien päätteeksi on ollut niiden lopettajaistilaisuuksia, joiden ohjelman ja järjestelyt ovat asianomaiset itse suorittaneet.
Ensimmäinen tällainen tilaisuus oli toverikunnan järjestämät "kengittäjäiset" marraskuun 10 p:nä 1951. Seuraava oli marraskuun 17 p:nä "Nuorten Kotkain" ohjaajakurssin päättäjäiset, jonne oppilaskunta sai kutsun.
Lokakuussa oli oppilaskunta kutsuttu Kiljavan parantolassa toimivan Kunnantyöntekijäin Liiton täkäläisen ammatti-osaston järjestämään illanviettoon, jossa osaston jäsenet suorittivat ohjelmaa juhlan loppuessa yleiseen tanssiin.
Joulukuun 6 p:nä, itsenäisyyspäivänä, oli aamulla lipunnosto lauluineen ja rehtori K. Hakaman puhe. Päiväkahvin yhteydessä esitelmöi maisteri V. Lahtinen itsenäisyydestämme.
Ensimmäinen oppilaskunnan huvitoimikunnan järjestämä tilaisuus oli joulujuhla, joka oli joulukuun 8 p:nä. Omassa piirissä pidettyjä ns. takkailtoja oli ennen joulua kaksi. Ensimmäinen oli lokakuun 10 p:nä Kiven päivän merkeissä, toinen marraskuun loppupuolella. Näissä suorittivat oppilaskunnan jäsenet erilaista ohjelmaa.
Oppilaskunnan keskuudessa oli toiminut mieskvartetti, joka
menestyksellisesti on esiintynyt kaikissa juhlatilaisuuksissamme. Ohjaajana on ollut Esteri Muukkonen. Harjoituksissa käytiin v. 1951 aikana Kiljavan parantolassa, mutta kun v. 1952 alkupuolella saatiin koululle oma piano, jonka Englannin Ammattijärjestö on lahjoittanut, kaikenlainen musiikkiohjelmien järjestäminen on kohottanut juhliemme tasoa.
Alkoholiliikkeen Rajamäen tehtaisiin oppilaskunta tutustui retkellään tammik. 30 p:nä tehtaan johdon auliisti opastaessa.
Työväen Akatemian oppilaskunta vieraili opistolla helmik. 2 p:nä. Akatemian ja Ammattiyhdistysopiston väliset hiihtokilpailut Yhteismainos Oy:n lahjoittamasta kiertopalkinnosta voitti Työväen Akatemia, kun taas lentopallo-ottelun voitti Ammattiyhdistysopisto tapansa mukaan. Illanvieton ohjelmansuoritukseen osallistuivat myös Työväen Akatemian oppilaat.
Hyvinkään Rautatieläisten Mieskuoro kävi ilahduttamassa laulullaan 10.2.
Kevätkauden Helsinginmatka tehtiin maaliskuun 7 p. Tutustuimme Työterveyslaitokseen, Kustannus OY Kansanvallan kirjapainoon, Fazerin makeis- ja keksitehtaaseen, oppilaskuntaa tänäkin vuonna monella tavalla muistaneen Kansan Pika-arpajaiset r.y:n, Kansan Elokuva OY:n, Ohjelmapalvelu r.y:n, Psyko Työ OY:n ja Yhteismainos OY:n toimipaikkaan. Kansallisteatterissa seurasimme iltamme päätteeksi Molier'in »Saiturin» esitystä. Matkan kustannukset samoin kuin teatteriliput maksoi SAK, Aamiaisen tarjosi »Kansanvalta» ja päivällisen »Viisi suurta».
Työväen Akatemian oppilaskunnan kutsumana vierailimme 16.3. Akatemiassa, jossa suoritettiin tavanmukaiset hiihtokilpailut Työväen Akatemian, Sirola-opiston ja Ammattiyhdistysopiston kesken. Opistojen välisen hiihtokilpailun T.U.L:n lahjoittamasta kiertopalkinnosta voitti tällä kertaa Työväen Akatemia, toisena Sirola-opisto. Paras lentopallo-ottelussa oli tällä kertaa Työväen Akatemian joukkue. Illanviettoon osallistui lukuisa joukko opistomme oppilaista.
Helmikuun 19 pnä oppilaskunta tutustui Hyvinkäällä sijaitsevaan VR:n suureenkonepajaan samoin kauppalan uuteen, ajan
mukaiseen kansakouluun.
Kevätkauden toinen matka Helsinkiin tehtiin 4.4. Sosiaalipoliitikot tutustuivat huoltolaitoksiin muiden oppilaiden tutustuessa messuihin. Illalla kävimme Kansallisteatterissa katsomassa Rislakin koululaisnäytelmää »Kunnioittaen». Tämän matkan kustannukset suoritti SAK ja oppilaskunta.
Oppilaskunnan toimintaan ja opiskeluun on syyslukukauden aikana käynyt tutustumassa Amerikan Suomen lähettiläs ministeri Cabot seurueineen. Hän vieraili opistossa 15.10 selostaen auliisti maansa asioita ja oloja oppilaskunnan jäsenille.
Suomessa vierailleen neuvostoliittolaisen ammattiyhdistysvaltuuskunnan jäsenistä vieraili opistolla 3.12. viehättävä Maria Kusnetsova tulkkinaan SAK:n valistuspäällikkö Lars Junttila. Kusnetsova kertoili kotimaansa työläisten oloista ja vastaili oppilaiden tekemiin kysymyksiin. Kuulijoina sattuivat olemaan myös SAK:n puheenjohtaja Aku Sumu ja pääsihteeri O. Lindblom.
Argentiinan sosiaaliattasea Bernardo Palacios oli vieraanamme 10.1. Hän selosti oppilaskunnalle kaukaisen kotimaansa oloja. Myöhemmin hän lähetti maansa luontoa ja olosuhteita kuvaavia esittelylehtisiä, joiden kuvitus oli hyvää ja kaunista.
Tammikuun 23 p:nä oli opistolla luennoimassa P. Olavi Lumilinna, joka opetustunnin jälkeen antoi myös havainto-opetusta. Häneltä saimme mielenkiintoisia tietoja hypnoosiin ja suggestioon liittyvistä asioista. Luennon jälkeen hän käytännössä osoitti, mitkä suuret voimat ovat tässä käytettävissä.
Takkailtoja on kevätpuolellakin ollut useampia. Mainittakoon 28.2, joka vietettiin Kalevalan päivän merkeissä. Rehtori Hakaman pitämä esitelmä käsitteli eri maiden kansalliseepoksia.
Huhtik. 24. pnä tehtiin retki Aleksis Kiven syntymäkotiin ja käytiin Ojakkalan talossa
( Jukola) ja Männistön muorin mökillä.
Kun opistossa on 2. vuosikurssin aikana toimeenpantu monia lyhyitä kursseja, joiden osanottajat ovat osoittaneet suurenmoisella tavalla ymmärtävänsä opintojen merkityksen, haluaa oppilaskunta oman kertomuksensa yhteydessä huomioida tämän seikan. Nämä kurssit ovat kukin lahjoittaneet suuremman tai pienemmän summan oppilaskunnan rahavaroihin sen vapaasti käytettäväksi! Lahjuittajina ovat olleet: SAK:n toimitsijain neuvottelupäivien osanottajat, Valtion virkailijoiden Yhteistyöjärjestön kurssilaiset, K;insalaisjärjesttijen Raittiustoimikunnan Keskusliitto r.y:n kurssilaiset, Kunnantyöntekijäin Liiton kurssilaiset, Metallityöntekijäin Liiton rahastonhoitajien kurssilaiset. Kunnantyöntekijäin Liiton kurssien naisosanottajat lahjoittivat lisäksi erikoisesti kahvipannujen ostoa varten erikoissumman. Lahjoitusten yhteissumma on 28.320 mk.
Oppilaskunnan toiminta Ammattiyhdistysopistossa lukuvuonna 1951-52 on käsityksemme mukaan sujunut onnellisten tähtien alla. Opiskelutyössä on jokainen yrittänyt omaksua opetuksesta omaa harrastustaan eniten kiinnostavia tietoja. Kun vähimmäisvaatimukset on suoritettu, ovat monet oppilaista suorittaneet lisäaineiden tutkintoja ja siten yhäkin lisänneet tietomääräänsä. Oppilaskunnan jäsenet ovatkin kiitollisia, paitsi saamastaan opetuksesta opettajille, myöskin kaikille niille, jotka monin neuvoin, vierailuin ja rohkaisuin ovat meitä tukeneet.
Kiitoksella on myöskin erikoisesti mainittava ne kaikki yhteisöt ja rinnakkaiskurssit, jotka taloudellista tukea antaen ovat oppilaskuntaa muistaneet. Se on tehnyt mahdolliseksi tutustua teollisuuslaitoksiin ja sosiaalisen elämän nähtävyyksiin, samoin pääsyn taidenautintojen pariin. Nämä olisivat olleet tuskin mahdollisia ilman oppilaskuntaa kohtaan osoitettua hyvää tahtoa. Jokainen oppilaskunnan jäsen vie mennessään valoisan muiston yhdessä vietetystä ajasta, joka opintojen lisäksi on antanut toveruuden tunnetta ja syventänyt pyrkimystä toimia kaikkien yhteiseksi hyväksi.
Lähde: Ammattiyhdistysopiston vuosikirja 2. toimintavuosi 1951-1952